Mielessä pyörii ruokajaruokajaruoka ja äiti meinas pistää mut äsken kauppaa, rupesin ihan tosissani panikoimaan. En mä olis voinut lähtee minnekään, varsinkaan siwaan. Jos olisin päätyny sinne, oisin ostanu karkkia ja sipsiä ja jäätelöä. Ja varmaan viel suklaatakin. Sen kyllä tietää ite, millon on riskialueella.
Mulla olis kaapissa karkkiakin itseasiassa, mut ne ei sovellu ahmimistarkoitukseen. Liian samanlaisia, liian mun mieleen ei-hyviä. Onneksi.
Äiti tekee ruokaa. Jauhelihamakaronipataa. Siinä kattilallisessa on melkein 2000 kaloria. Ja mä oon pistelly sellasen muutamankin kerran menemään ihan ilosesti. Viel tajuamatta oikeestaan, että minkälaista vahinkoa teen. Fuck.
Miks mä ylipäätänsä valehtelen ittelleni, että ostan salikortin? En, ja jos ostaisinkii, en varmasti käyttäis. Kävis vaa niinku viimekskii. Ihan sama. Ainiin ja on mulla ollu ihan hyvä päivä näistä ahmimishimoista huolimatta, ei mitää hirveitä läskiahdistuksia. Eikä kauheeta itsesääliä. Totuus vaan.
![]() |
| Se helpottaa vähän. Ei paljoo, mut vähäsen ainakin. |



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti