Mulla oli vielä äsken pää täynnä (JEP päätäys!) ideoita, mut nyt ne on... hukassa. Vähänku ne ois vaan juossu karkuun, enka saa niitä kiinni. Toisin sanoen mun aivotoiminta on jälleen täysin lamaantunu. Ja äiti tuli kysyy, et luenko kokeisii. Miltä näyttää, jep luen, mulla on tässä tällanen nettikirja kädessä NÄÄS.
Löysin meidän asunnosta uuden lempipaikan (hyi en tykkää olla kotona mut tuolla oli kivaa). Siellä saa ajatella ja tuntee, kuinka luovuus vaan pääsee vapaaks. Siel tuntu, ettei oo mitään huolia ja että kaikki on hyvin, että elämä hymyilee. Siel oli niin ihanan lämmin ja turvallinen olo. Ajattelin siellä kaikkee ihanaa ja positiivista, vaikka tunsin kyllä syyllisyyttä siitä, että pitäis olla lukemassa kokeisiin. Aina ei voi voittaa. O:
Suihkun lattia, I love you. <3
Haluun itkeä ilman syytä. En tiiä miltä musta tuntuu. HALUUN tietää, mikä tää tunne on. On sellain tunne, että tuntuu joltain. Samalla ei tunnu miltään. Voivittu. Vois käpertyy kerälle ja kuunnella angstimusaa, vois tulla parempi (huonompi) olo.
Must tuntuu, että nautin tästä olosta jollain sairaalla tavalla. Sillai.. Onpas taas helppo selittää. En oikeest tiiä miten tän sanoisin, mut tunnen surun alla iloa, kun kuuntelen sellast musiikkia, jonka luokittelisin masentavaks. Tuntuu, että kaikki on menetetty ja ei vaan kiinnosta. Vittu oon sekava.
Taas muka tiiän syyn tälle olotilalle, mut en tiiä. En oikeesti tiiä. ASIAT vaan... Menee niin vaikeeks ja mikää ei koskaa helppoo niinku pienenä. Haluisin olla viel pieni. Sillon kyl kaikki vittuili ja oli paskoi, mut ainakaa ei tarvin ajatella mitää tärkeitä asioita. ("Yhyy toi otti mun lelun!") JOO en jaksa nyt, ette saa mun syviä ajatuksia vaan jotain pilkahduksia siitä miltä tuntuu, kun vituttaa.
Eniten vituttaa kaikki.
Joka päivä vielä. JOKA VITUN PÄIVÄ. Haluisin olla vihanen jollekkii niin vois väittää, että tää johtuis siitä vihasuudesta. Mut ei tää johdu. Tän päivän syömiset ihan sen takia, että voin olla vihanen sitte vaik ittelleni:
Aamulla - kaks palaa vaaleeta (.........................) leipää, kalkkunaa ja levitettä päällä + teetä med makeutusaine
Koulussa - pari lusikallista jotain randomkeittoa, joku tyylii puolikas mandariini ja kaks palaa grahamleipää ja levitettä päällä
Kotona n. klo 15.20 - omena
Ruokaa - sellanen kaupan savulohiwrap (ei ollu ees hyvää, jotain 200++ kcal), joku Muksu, kaks palaa jotain superkuituleipää ja levitettä päällä, kuppi teetä
SYÖPPÖ. Miten muhun edes mahtuu noin paljon ruokaa? No, kyllä ne kaikki lähteneet kilot kohta takas tulee, ei huolta! (: Samaan malliin jatketaan vaan.
Ja sanon, että mun kauneusihanne ei oo anorektinen, mut löydän itteni kattelemasta anorektisia kuvia. Koska ne on kauniimpia kuin minä. Ainakaa niitten jalat ei vie kolmen hehtaarin tilaa. Muut ihmiset saa olla vartaloltaa millasii vaa, hyväksyn kyl sen, mut en itteeni tällasena. Uus tavoitepaino vois olla 50kg. Se ois jo hoikka, tai laiha whatever. Mut tossa painossa mun jalat ei vaan mahdollisesti vois olla näin paksut. Hyi. HYIVITTU.
Hyi saatana, olisin menny lenkille, mut piti lukee kemiaa. Luinko? En lukenu, hyvähyvä. Olen hyvä ja vastuuntuntoinen opiskelija ja hyvin mielenkiinnostunut koulunkäynnistä, joten se sujuu täysin ongelmitta all day everyday! <3
Ainiin. Tänään vedin vatsaa sisään koko päivän. Hengitys oli vitun vaikeeta ja lopuks biologian tunnilla unohin mitä olin tekees. Sit unohin vetää sisää ja voi saatana kaikki varmaan tuijotti mun mahaa ja oli sillai: "Laihduttais, saatanan läski paska. Ei tollasist oo mihinkää...." Pahinhan tässä on, että ne on oikeessa. (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti