Mä.. sain kohtauksen, kun olin kaverilla kahden muun kaverin kanssa. Ne leipo ja mä stressasin koko päivän, että mitä voin sitten syödä siellä. Ja loppujen lopuksi huusin, että: "EI MULLA OO NÄLKÄ!" ja juoksin. Halasin ja itkin itkemästä päästyäni. Itkin, koska en voinut en voi eikä pitäisi syödä mitään.
Jälkituntemukset? Kaduttaa, hävettää. Miksi kerroin asioista taas? Olis pitänyt vaan olla hiljaa ja keksiä joku hyvä tekosyy. Ketään ei voi kiinnostaa, ei niin kauan, kun oon.. tällainen.
Ärsyttävä persoonallisuus, älykkyysosamäärä jotain -130 ja itsetunto varsin mahtava. Miksi te muka olette mun kanssa?
Oon pahoillani, että pilasin teidän illan eka riehumalla, sitten näyttämällä ne oikeat tunteet.
Ja anteeksi, etten syönyt mitään. Mä en vaan pystynyt siihen, vaikka oisin niin kovasti halunnut. Pelkäsin liikaa, että en olis pystynyt kontrolloimaan tarpeeksi. (Ja kun lauantai-aamuna uskalsin syödä, se meni yli, kontrolli hävisi.)
Joten mä olen syönyt tänään n. 210kcal (yritin olla laskematta, muttakun stressi) , karjalanpiirakan ja margariinia. Kaks ja puol litraa vettä. Muutaman purkan.
Ja vaikka voi kuulostaa vähältä, se on silti liikaa. Toisaalta joku osa musta on tyytyväinen.
Taistelen kalorienlaskemishalua vastaan, ja en itseni vuoksi. Ei kai sillä mitään väliä kellekään oikeasti ole. Taistelen silti, ehkä joku vois välittää. Ehkä... tuskin.
Goodnight, bitches.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti