Piti postata jo eilen koulussa, kun oli tuplahypäri, mut se ei oikeen onnistunu. Joku randomi tuli istumaan mun viereiselle koneelle (vittusaatana, koko tietokoneluokka oli tyhjä.....) ja sitten en vaan pystynyt kirjottamaan. Tai olemaan tumblrissa, joten en ois saanu kuvia ja ihansamaenjaksanu.
Tämä, kuunnelkaa. Ihanakaunisjotain, so relatable. ;_;
Haaveilen taas vaihteeksi enkeliydestä. Vaikka en edes osaa uskoa, että enkeleitä on olemassa. Ei kristinuskon tai jonkun vastaavan kuvailemia enkeleitä ainakaan. Ehkä sellaisia tosielämän enkeleitä. Kyllä sellaisia on.
Jos mä vaan voisin olla kaunis. Sellainen kuin muut ihmiset. Kaikki muut on vaan niin.. Hyvännäköisiä ja kauniita muhun verrattuna.
Ja jopa sairaalloisen lihavat ihmiset on kiinteitä muhun verrattuna. En osaa selittää, mutta mä olen jotenkin.. Niin hyllyvä, leviävä. Mussa on noin 90% rasvaa, 0% lihasta ja sitten 10% luita. Mutta mä en halua sitä rasvaa. Enkä voi kiinteyttää, koska pelkään lihaksia. Lihakset painaa ja ne vie kumminkin osan siitä tilasta, jonka rasva tällä hetkellä - juoksin vaa'alle, älkää kysykö miksi... 69,9kg, olin ihan varma, että 73kg - täyttää. Miksen voi olla vaan pelkkää luuta ja nahkaa? Miksen mä voi olla täydellinen?
Ja miksen enää edes yritä tehdä mitään minkään eteen?
Mä lihon helpommin kuin muut ihmiset. Lihon, jos syön yhdenkin päivän epätäydellisesti ja niinhän mä teen. Joka päivä. Syön karkkia, suklaata, kakkua, keksejä, pizzaa, ranskalaisia, sipsejä, KAIKKEA.





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti