Joo. Alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää se, miten en kelpaa seuraan. Ja kuinka puolet siitä, mitä sanon, jätetään huomiotta, porukassa ainakin.
Mikä mussa on vikana? Apua.
Itkettää. En ymmärrä. Miten kaikki vaan on tässä kuukauden sisään mennyt näin pahasti pieleen? Kai kelpasin ennen, ainakin luulin jotain sellasta. Vaikka ainahan se epävarmuus siellä pysyy, mutta nykyään sille tuntuu olevan syykin.
Ei mulla ole sellaista tunnetta, että kaikki vihaisi mua tai mitään. Ei ne vihaa. Ehkä mä oon vaan epämiellyttävää seuraa? Häiritsee, että mua ei pyydetä paikkoihin, tai no pyydetään, mutta ne tietyt ihmiset, joista nyt puhun. Niillä on niin kivaa ilman mua, ja mä olen se ylimääräinen, jolle ehkä voi laittaa jonkun viestin joskus, jos nyt mitenkään jaksaa tai kerkeää. Se, jolla ei oikeasti ole niin väliä.
Oon niin vitun ulkopuolinen joka paikassa. Tai sillon, kun on enemmän ihmisiä, ja kaikkien muiden jutut on mielenkiintosempia ku mun.
Niin kävi eilenkin, joten ei tää oo vainoharhailua. Pelottaa, kuulen kaikkii kivoi äänii (sentään siihen on kai syy).
Mun tekee taas mieli lopettaa tää kaikki niin pahasti, että en jaksa pitää itsestäni huolta. Söin äsken, ensin kupillisen ruokaa ja sitten sipsejä jonkun verran.
Ahdistaa niin vitusti. Lihon, ihan varmasti lihon. Ja näytän taas niin vitun hirveältä, että oksettaa. Ärsyttää tää alhanen itsetunto, mutta entä jos valitan aiheesta? Entä, jos olenkin täysin oikeassa kaikesta tästä paskasta? En mä halua tietää,
Haluaisin tavallaan käydä kaupassa ja ostaa karkkia ("yhyy oon läski", nii, miksköhän) ja limsaa. Kattoo jonku toisen leffan, yrittää selviytyä selvinpäin olemisesta. Jäädä tänne sängynpohjalle ikuisesti.
Miks jaksaa mitään, jos on aina se kolmas (tai neljäs tai viides) pyörä? Se, jonka asioista kukaan ei ole kiinnostunut. Se, joka sanoo sulle jotain, jonka kuulet, ja jolle ei vastata.
Ja joka kerta se viiltää sydämestä, nousee pala kurkkuun ja hävettää. Ja tajuan, että pitäisi vaan olla hiljaa, koska silloin musta pidetään paljon enemmän.
Vihaan paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki ihmisiä ja itseäni siinä samassa.
Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä.
Hyi vittu ihmiset on kyllä vastenmielisiä,
Miksen mä voi olla jo kuollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti