Ostan täydellisen paidan/topin, pääsen taas kotiin, ja sitten se roikkuu päällä eikä istu mistään kohtaa.
Kaikki on niin turhauttavaa.
Makaan sängyssä, kello on kohta 11.30, en pääse ylös. En nää enää mitään syytä nousta täältä, itkisin, jos pystyisin. Silmiä polttaa, mut kyyneleet pysyy poissa.
Menin nukkumaan nälkäisenä, heräsin samalla tavalla. Teksti tökkii, mut mä tarvitsen "jonkun, jolle puhua".
Nukun alasti, nään mun rinnat ja kuin ne roikkuu sivuille, kun makaan.
Voiko tällaisen asian takia haluta kuolla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti