Mussa on jotain vikana, enkä saa varmaan ikinä selville, mitä se joku on.
Kyllä sen huomaa jo siitä, ettei kukaan halua puhua mulle tai nähdä mua. Tai ylipäätänsä olla missään tekemisissä.
Paitsi vanhemmat, jotka elää jossain vaalenpunaisessa kuplassa eikä näe sitä.
Olis aika mahtavaa saada pää sekaisin jotenkin, mutta yksin ryyppääminen ei nyt ihan suoraan sanoen hirveästi innosta. Onhan tuolla tuo tuki ja turva, jos ihan pakollinen tilanne tulee, puolikas viinapullo. Ei sillä mitenkään pitkälle kyllä päästä, tai mistä sen tietää.
Voikun joku vaan kertoisi, mitä oon tehny tai mikä mussa on väärin. Koska niin se on, mun seura ei kelpaa, vaikka muiden kyllä. Eikä tässä nyt ole kyse ollenkaan yhdestä tai muutamasta ihmisestä, vaan kaikista.
Mikä musta on tehnyt näin merkityksettömän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti